Lämpöhalvauksen partaalla – High Junk Peak

20.5.2018 Mikko ja Kaarina. 34C, aurinkoa. Kuivaa.

Kesä on toden teolla tullut. Kuuman ilman vuoksi halusimme jonnekin korkealle missä tuulee. Mietittiin Lantaulle menoa, mutta meille tuntemattomampi Sai Kung voitti. Mikko oli kyllä kulkenut tämän reitin lokakuussa, jolloin totesi “mukava haikki, ei liian vaativa minun huonolla polvellakaan”. Myös Sai Kung Trails-opaskirjan mukaan reitti sopii aloittelijalle, ja esimerkiksi Hong Kongiin tulevalle vieraalle, jolle halutaan näyttää kauniita maisemia “surprise visitors with its unexpected landscape”.

Vaikutti siis hyvältä.

Otimme Uber-taksin kotiovelta. Reilun puolen tunnin kuluttua olimme Clearwater Bay Roadin Ng Fai Tin-kylän tienoilla olevalla parkkipaikalla / bussipysäkilla, ja lähdimme tarpomaan.

Screenshot (6)_LI

Sai Kung on Kowloonin puolella mantereen itäisellä puolella. Sinne ei mene metro, mutta pikkubussit liikkuvat tiuhaan. Suosittu omakotivaltainen asuinalue, mutta käytännössä vain  niille jotka haluavat käyttää omaa autoa.

Hiekkainen polku lähti maltillisesti nousemaan. Oli jonkun verran vastaantulijoita ja muutama pieni ryhmä kulki samaan suuntaan kanssamme. Miellyttävä alku. Kuin huomaamatta olimme Ha Yeung Shanin huipulla (260m):

20180520_034035258_iOS

Ensimmäinen kukkula, josta näkyy kauniisti etualalla Kowloonin korkeita asuintaloja ja takana häämöttää Hong Kong Islandin Central.

20180520_034056248_iOS

Toiselle puolelle avautuu Clearwater Bay ja kauniin kukkulaiset saaret.

20180520_034525399_iOS

Mikko ei muistanut reitillä olevan kaksi huippua: eteemme avautui nuolenkärjen muotoisena terävä High Junk Peak, jonne todellakin on kiivettävä!

Jo ennen High Junk Peakiä olimme väsyneitä, etenkin Mikko, joka valitti etten ollut pysähtynyt kunnon juomatauolle. Luultavasti tässä vaiheessa Mikolla oli jo nestevajausta, vaikka olikin juonut kävellessä. Ilma oli varjossakin kuuma.

20180520_035101084_iOS

Polku oli todella mielenkiintoinen ja vaihteleva. Välillä oli bambumetsikköä joka kaareutui holvina kävelijän ylle, välillä heinikkoa ja kukkivaa rhodopusikkoa. Polku oli enimmäkseen hyvin kapea, rinnakkain ei voinut kulkea.

20180520_041415323_iOS

High Junk Peak on saavutettu. Vasemmalla rinne putoaa 300 m suoraan alas, harha-askeleita ei kannata ottaa! Oikealla on enemmän tilaa, mutta on muistettava että huippu on tosiaan terävä piikki.

20180520_043756701_iOS

Huipulla lepäsimme, söimme eväät, joimme ja nautimme vilpoisasta tuulesta. Aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta, mutta tuulen ansiosta saimme hieman kuivateltua itseämme tauon aikana.

20180520_051555918_iOS_LI.jpg

Minulle oli yllätys, että matka ei ollut lähimainkaan ohi. Olen kuvaan merkannut Po Toi O-kylän, jossa olimme suunnitelleet nauttivamme lounaan, kuten Mikko kavereineen teki lokakuussa. Kylään kävellessä täytyy kuitenkin nousta oikealle nousevien huippujen välistä kulkevaa polkua, ja laskeutua sieltä tielle josta on vielä puolisen kilometriä kylään.

20180520_054730178_iOS

Tässä vaiheessa molemmat valloittamamme huiput ovat jo kaukana takana, siis tuo terävä huippu ja sen vasemmalla puolella oleva matalampi kukkula.

20180520_054733320_iOS

Nyt askel painoi pahan kerran. Mikolla loppui voimat tykkänään ja kaipasi varjoa, tuulen virettä, mitä vaan mikä olisi helpottanut oloa. Kuljimme 5-10 rappusta ylös, lepäsimme ja yritimme työntää päätä pensaisiin, jotta olo hieman viilentyisi.

20180520_062804681_iOS

Loputtomalta ja tuskaiselta tuntuvan kipuamisen jälkeen polku vihdoin kääntyi alas. Tuli tuulenvirettä, tuli varjoja, näkyi tuo golf-kenttä jonka portille olimme menossa.

Matka ei ole enempää kuin 6.4km ja korkein huippu vain 344m korkeudessa. Eikä ole vaikea reitti. Silti huipulle kipuaminen oli melko hankalaa, ainakin minä tarvitsin myös käsiä päästäkseni kivikkoista polkua ylös ja alas. Kuivalla ilmalla kiipeily oli silti hauskaa, mutta sateella en edes yrittäisi, on varmasti todella liejuinen ja liukas. High Junk Peakin voi myös kiertää, jolloin kulku on helppoa.

Polku on tavattoman kaunis ja mielenkiintoinen. Se kannattaa ilman muuta kulkea! Tänään ongelma oli kuumuus. Mikko hikoili heti alkuun niin paljon, ettei nestetasapaino ollut kohdillaan, vaan uupui. Meillä kummallakin oli yhteensä 2.5l vettä + urheilujuomaa ja kelvolliset eväät, jonka olisi luullut riittävän hyvin. Paahteinen rinne oli kuitenkin niin kuuma, että käsiä poltti, kaipasimme varjoisia paikkoja, joita vain ei matkalla ollut. Yksinkertaisesti tänään oli meille liian kuuma ilma näin avoimelle reitille.

 

Advertisements

One thought on “Lämpöhalvauksen partaalla – High Junk Peak

  1. Pingback: Lantau Trail 2 | Haikit

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s